George Akerlof (s. 1940) on amerikkalainen ekonomisti, joka voitti taloustieteen Nobelin 2001, yhdessä Michael Spencen ja Joseph Stiglitzin kanssa. Akerlof on tullut tunnetuksi erityisesti työstään epäsymmetrisen informaation vaikutuksesta markkinoiden toimintaan. Akerlof suoritti tohtorintutkintonsa MIT:ssa, jossa hänen ohjaajanaan toimi Robert Solow. Myöhemmin hän teki akateemista uraa Berkeleyssa ja London School of Economicsissa.
Akerlofin uran tunnetuin julkaistu on 1970 julkaistu artikkeli The Market for Lemons: Quality Uncertainty and the Market Mechanism. Lemon on Amerikassa käytetty sana huonokuntoiselle autolle ja artikkelissaan Akerlof tarkastelee kuinka auton myyjän parempi tieto auton oikeasta kunnosta johtaa markkinoiden tehottomuuteen. Mahdollisuus huono auton ostamisesta tekee ostajista epäluuloisia ja ovat siten ylipäätään epäluuloisia. Tällaisessa tilanteessa keskinäisen epäluottamuksen tilanne voi lopettaa tietyn tuotteen markkinat.
Akerlofin myöhemmästä tuotannosta laajaa huomiota on saanut erityisesti hänen käsitteensä identiteettitaloustiede(Identity economics), jonka hän esitteli vuonna 2000 julkaistussa artikkelissaan yhdessä Rachel Kranton kanssa.
Suomeksi on käännetty Akerlofin yhdessä Robert Schillerin suurelle yleisölle tehty kirja Vaiston varassa(Animal Spirits: : How Human Psychology Drives the Economy, and Why It Matters for Global Capitalism).
Akerlof on ollut vuodesta 1978 lähtien naimisissa Yhdysvaltain nykyisen valtiovarainministeri Janet Yellenin kanssa.