Friedrich von Hayek (1899-1992) oli itävaltalainen taloustieteilijä ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti markkinatalouden ja liberalismin puolustajana. Hänet on myös mielletty itävaltalaisen koulukunnan edustajaksi. Hayek sai Nobelin palkinnon taloustieteestä vuonna 1974. Hän oli myös aktiivinen poliittisessa keskustelussa ja perusti Mont Pelerin Societyn, joka on kansainvälinen järjestö taloudellisen liberalismin puolustamiseksi. Hayek käytti itsestään sanaa liberaali. Hän oli hyvin kriittinen aikansa tunnetuinta taloustietelijää John Maynard Keynesiä kohtaan. Hayek kritisoi usein keynesiläistä taloustiedettä siitä, että se johtaa ”orjuuteen” ja että se luo vain lyhytaikaista taloudellista hyvinvointia.
Hayekin tärkeimmät julkaisut
- The Road to Serfdom(1944), suomeksi Tie orjuuteen on Hayekin ehkä tunnetuin julkaisu. Kirjassa Hayek esittää, että jos hallitus alkaa hallita taloutta liian tarkasti ja rajoittaa yksilöiden ja yritysten vapautta, se johtaa väistämättä orjuuteen ja totalitarismiin. Hayek esittää myös, että totalitarismi ja orjuus ovat väistämättömiä seurauksia sosialismista ja kollektiivisesta ajattelusta. Hän väittää, että sosialismi johtaa hallitsemattomaan byrokratiaan, joka rajoittaa yksilöiden ja yritysten vapautta ja johtaa orjuuteen ja totalitarismiin.
- The Constitution of Liberty(1960) on kirja, jossa Hayek käsittelee kuinka saavuttaa tasapaino yksilön vapauksien ja yhteiskunnan tarpeiden välillä. Hayek esittää, että oikeusvaltio on avain yhteiskunnan tasapainossa, ja että sen tärkein tehtävä on suojella yksilöiden vapauksia. Hayekin mielestä vapaassa yhteiskunnassa hallinto on vastuussa vain perusoikeuksien suojelemisesta, ja että yksilöiden ja yritysten on itse otettava vastuu omista valinnoistaan.
- The Fatal Conceit: The Errors of Socialism (1988), suomeksi kohtalokas ylimieli on Hayekin myöhäistuotantoa, jossa hän kritisoi sosialismia ja sen kykyä yhteiskunnan ylhäältä johdettuun suunnitteluun. Hayek väittää, että sosialismi perustuu harhaan, että ihmiset voivat hallita yhteiskunnan kehitystä täydellisesti ja että yhteiskunta voi toimia tehokkaasti, jos se on täysin suunniteltu. Sen sijaan yhteiskunta koostuu monista eri osasista, joilla on omat tavoitteensa ja toimintatavat. Nämä osaset eivät voi olla täysin hallittavissa tai suunniteltavissa joten markkinatalous on tehokas tapa hallita yhteiskunnan kehitystä, koska se antaa yksilöiden ja yritysten toimia omien etujensa mukaisesti ja johtaa näin aitoon yhteiskunnalliseen kehitykseen.